Hänen Pyhyytensä XIV Dalai-lama

HP XIV Dalai-lama
© Georgina Cranston/Office of Tibet, London

Dalai-laman elämäkerta

14. Dalai-lama Tenzin Gyatso on Tiibetin kansan hengellinen ja poliittinen johtaja. Hän on syntynyt 6. heinäkuuta 1935 pienessä Takserin kylässä Koillis-Tiibetissä. Viljelijäperheen poika sai nimekseen Lhamo Dhondrub. 2-vuotiaana hänet tunnistettiin tiibetiläisten perinteiden mukaisesti 13. Dalai-laman uudelleensyntymäksi. Dalai-lamat ovat Chenrezigin (Avalokiteshvaran), Myötätunnon buddhan henkilöitymiä.

Dalai-lamaksi tunnistettuna Lhamo Dhondrub sai nimekseen Jetsun Jamphel Ngawang Lobsang Yeshe Tenzin Gyatso – Pyhä Herra, Lempeä Kunnia, Myötätuntoinen, Uskon puolustaja, Viisauden valtameri. Tiibetiläiset puhuvat Dalai-lamasta nimellä Yeshe Norbu, Toiveet täyttävä jalokivi, tai yksinkertaisesti Kundun, Läsnäolo.

Hänet kruunattiin Dalai-lamaksi Tiibetin leijonavaltaistuimelle 22. helmikuuta 1940, maan pääkaupungissa Lhasassa.

Opinnot Tiibetissä

Dalai-laman koulutus alkoi hänen ollessaan 6-vuotias. 25-vuotiaana, vuonna 1959, hän väitteli buddhalaisen filosofian korkeimman asteen tohtoriksi, jonka akateeminen arvo on geshe lharampa. Julkinen väittely pidettiin tiibetiläisen kalenterin mukaisen vuoden 1. kuukauden Monlam-juhlan yhteydessä Jokhangin luostarissa Lhasassa.

14-vuotias hallituksen pää

Vuonna 1950 oli 14-vuotias Dalai-lama joutunut ottamaan valtion päämiehen vastuun sijaishallitsijalta Tiibetin kansan rauhoittamiseksi Kiinan kansanvapautusarmeijan hyökättyä Tiibetiin.

1954 Dalai-lama matkusti Pekingiin neuvottelemaan Tiibetin tilanteesta puhemies Maon ja Kiinan hallituksen kanssa, johon kuuluivat mm. Chou En-lai ja Deng Xiaoping. Neuvottelut eivät johtaneet mihinkään, mutta Dalai-lama tapasi Pekingissä myös Intian pääministeri Nehrun ja Neuvostoliiton korkeinta johtoa.

Sovinnonhaku johti Itä-Tiibetissä kiinalaisten otteiden kovenemiseen ja se puolestaan kansannousuun, joka levisi muuallekin Tiibetiin.

Maaliskuussa 1959 Lhasassa syntyi spontaanisti suuri mielenosoitus, jossa kiinalaisia vaadittiin poistumaan Tiibetistä ja tunnustamaan Tiibetin itsenäisyys. Kiinan armeija lopetti mielenosoituksen kovaa väkivaltaa käyttäen ja Dalai-laman henki oli vaarassa, joten kansansa pyynnöstä ja neuvonantajiensa vaatimuksesta hän lähti pakomatkalle kohti Intiaa.

Intia antoi turvapaikan Dalai-lamalle ja muille Tiibetin pakolaisille, joita nyt on Intiassa noin 120000. Dalai-lama on vuodesta 1960 lähtien asunut Dharamsalassa, josta käsin hän johtaa pakolaishallitustaan ja Tiibetin autonomiapyrkimyksiä.

Dalai-laman rauhanomaiset ratkaisupyrkimykset johtivat miehittäjien koveneviin otteisiin Tiibetissä. Muu maailma on suuren ihailun ja kunnioituksen vallassa seurannut Dalai-laman sitkeyttä ja johdonmukaisuutta. Vuonna 1989 hänelle myönnettiin toiminnastaan ja ajattelutavastaan Nobelin rauhanpalkinto.

Ensimmäisinä vuosinaan maanpaossa Dalai-lama vetosi YK:hon ja muihin kansainvälisiin organisaatioihin, mutta tuloksena oli vain lausuntoja. Niin hän totesi, että hänen tärkein tehtävänsä on varmistaa Tiibetin kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kotimaassaan että maanpaossa. Lasten koulutus Intiassa järjestettiin kansainvälisten lahjoitusten ja virallisen kansainvälisen avun turvin, ja korkeampien opintojen instituutista alkoi kehittyä yliopistotasoinen opinto- ja tutkimuslaitos tiibetiläisille ja tibetologeille. Yli 200 Tiibetin luostaria on perustanut Intiaan toisen pääluostarinsa, jossa säilyvät tekstit ja muu uskonnollinen tarpeisto, joka on keskeinen osa Tiibetin kulttuuria ja tiibetiläistä elämäntapaa. Tiibetin esittävien taiteiden instituutti (TIPA) perustettiin jo vuonna 1959.

Nobelin rauhanpalkinto 1989

Norjan Nobel-komitea myönsi 1989 Nobelin rauhanpalkinnon 14. Dalai-lama Tenzin Gyatsolle, Tiibetin kansan hengelliselle ja poliittiselle johtajalle.

”Komitea haluaa korostaa sitä tosiseikkaa, että Dalai-lama on johdonmukaisesti vastustanut väkivallan käyttöä taistelussa Tiibetin vapauden puolesta. Sen sijaan hän on edistänyt molemminpuoliseen suvaitsevaisuuteen ja kunnioitukseen perustuvia rauhanomaisia ratkaisuja yrittäessään pelastaa kansansa historiallista ja kulttuurista perintöä. Dalai-lama on kehittänyt rauhanfilosofian, jonka perustana ovat hänen oma suuri kunnioituksensa kaikkea elämää kohtaan ja yhteisvastuu, jonka piirissä on koko ihmiskunta ja koko luonto.”
Teksti ja käännökset: Tuula Saarikoski
.

The Website of The Office of His Holiness the 14th Dalai Lama

Comments are closed.